perjantai 30. maaliskuuta 2018

Villatakki

Vimeisestä kirjoituksesta onkin aikaa, vaikka käsitöitä on valmistunut tasaiseen tahtiin. Olenkin miettinyt, että jättäisin tätä vähemälle ja keskittyisin ainoastaan Instagramiin ja facebookkiin. Eli sieltä minut löytää myöskin nimellä @megetar. Instagramissa minulla on käsitöiden lisäksi mm. leivontaa ja luontoa, eli asioita jotka ovat minulle tärkeitä ja lähellä sydäntä. 

"Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa"


Sitten tähän villatakkiin jonka prosessi on kestänyt kuukausi kaupalla. Sain sen neulottua aika nopeasti valmiiksi, mutta viimeistely kesti kauan syystä tai toisesta. Välillä yritin etsiä nappeja ja löysinkin, mutta pariin kertaan ne eivät sitten loppupelissä miellyttäneet minua. Yhdet napit ehdin jo ommella kiinni, mutta irrotin ne pois ja ompelin uudet jotka olivat ne lopulliset napit. Tosin en ole vieläkään varma näistä. :D Välillä takki vain odotti minua kaapissa kun tein muita käsitöitä. Toiseksi jouduin etsimään mieleistä koristenauhaa, jolla sain peitettyä nappilistan epäsiistin reunan sisäpuolelta. 

Tämän villatakin halusin neuloa anopilleni ja värit kertovat aika pitkälti millainen luonne hänellä on! Kaikella rakkaudella anoppini mun! <3 <3 <3
Suunnittelin villatakin itse, joten toista tällaista ei vastaan tule. Lankana käytin tietysti islantilaista Lettlopia!




Villatakkia tuli neulottua viimekesänä nauttien läpöisistä kesäilloista.


 Välillä oli pidettävä taukoa, jotta hän sai otettua sylissäni pienet unet.


 Hän auttoi sitten vuorostaan aukileikkaamisessa.

 Tämän halusin tehdä ihan yksin.

Nämä napit ehdin jo kerran ommella kiinni, mutta irrotin ne pois, koska ne olivatkin ihan liian pienet reikiin nähden.
Tuo koristenauha oli todella täydellinen löytö.

lauantai 10. helmikuuta 2018

Villasukkia vanhaan tyyliin

Täällä on toivuttu jalan murtumisen jälkeen hitaasti mutta varmasti. Jo ennen jalkani murtumista aloin miettimään ja suunnittelmaan, että vähennän käsitöiden tekemistä ja keskityn enemmän myös muihin minulle tärkeisiin ja mieluisiin asioihin. Ensimmäinen suunnitelmani oli se, että lisään entistä enemmän liikutaa päiviini. Toisena se, että pyrin poistamaan itsesuunnittelemani minuuttiaikataulun päästäni, jonka päämääränä oli lähes aina se, että ehdin neulomaan!! ;) No, sitten kun jalkani murtui niin alkuun tuskailin sen asian kanssa kun en voisi harrastaa liikuntaa. Aika pian sain kuitenkin intoa ja uusia ideoita liikkumiseen. Vaikka jalkani oli murtunut, enkä voinut kävellä, niin se ei estänyt minua. Piti vain soveltaa. Harrastin toisinaan liikuntaa jopa entistä enemmän ja löysin uusia minulle mieluisia tapoja kohentaa ja ylläpitää kuntoani.
Muutenkin tuon sairasloman aikana oli paljon aikaa ajatella ja pohtia asioita. Nuo edellä mainitut suunnitelmat pitää edelleen ja tulee myös pitämään, koska ne ovat tehneet minulle pelkästään hyvää. Käsityöt on edelleen lähellä sydäntäni enkä niitä tule ikinä jättämään, mutta nyt oli aika laittaa asioita uuteen järjestykseen.

Aina välillä tulee himo neuloa harmaita sukkia. Joten otin esille tuon Mary Oljen kirjan ja laitoin puikot heilumaan.
Kirja on näköispainos vuodelta 1948.

Äyräpään urheilusukka naiselle


Varren koristekuviossa on kaksinkertaisia nurjia silmukoita sekä kiertäen neulottuja oikeita silmukoita.

Villasukan varteen on neulottu myös koristekuvio jossa on kuminauhakuja, jotta sukka pysyy jalassa.

Nilkasta kapenevat miehen sukat


Näiden sukkien varsia koristaa raidoitettu joustinneule sekä koristekuvio jossa on myöskin käytetty kaksinkertaisia nurjia silmukoita sekä kiertäen neulottuja oikeita silmukoita.

Kaunisraitaiset sukat miehelle
Sininen on se väri jolla minun ei tule neulottua juuri koskaa. Johtuu varmasti siitä, kun en ole löytänyt mieleistä sävyä. Kunnes kaupan lankahyllyllä silmiini osui tämä Novitan Nallen farkun sininen lanka. Tätä oli pakko ostaa ja siitä syntyi nämä sukat.


Näiden sukkien varsia koristaa raidoitettu joustinneule sekä 4 silmukan oikeat raidat, 2 silmukan nurjat raidat, sekä helmineuleraidat.

Novitan Nallea ja Basicia raidoitukseen.





Nämä sukat miellyttävät minun silmiäni niin kovin! <3



lauantai 16. joulukuuta 2017

Villapaita miehelle

Tämä villapaita onnistui hyvin ja olen siihen tyytyväinen, mutta siltikin tämä aiheuttaa ristiriitaisia muistoja. Reilu kolme viikkoa sitten minulle kävi tapaturma kun tein kahvakuula treeniä. Minulla oli menossa yhden jalan nousu matalalle pöydälle ja jostain syystä ilmeisesti tasapainoni petti ja lensin siitä suoraan selälleni lattialle. Ensimmäinen paniikki oli se, että mitä selälleni kävi? Makasin jonkun aikaa selälläni lattialla paniikissa ja aloin vähitellen kokeilla mikä paikka liikkuu ja toimii. Sain itseni konttaus asentoon ja lähdin konttaamaan kohti sänkyä, jossa taas hetken kasailin itseäni. Yritin muutaman kerran nousta, mutta huimasi sen verran, että en uskaltanut nousta. Kun jossain vaiheessa pääsin ylös niin tiesin, että jalkani oli loukkaantunut pahemmin. 
Mieheni tuli kotiin ja vei minut lääkäriin ja seuraavana aamuna jalkani kuvattiin ja murtunut se oli! Otti niiiin täysillä päähän!!! Olin jo innoissani, että työt olisi taas alkanut täysillä, mutta kuukauden sairasloma oli edessä. Oli onni, että selkäni säästyi pahimmalta. Se oli suurin huoleni kun makasin lattialla. Lisäksi on harmittanut kun en pääse lenkille ja juoksemaa. Olen kuitenkin ahkerasti ja säännöllisesti tehnyt lihastreenejä istuen tai lattialla maaten. Ilman näitä treenejä olisin jo hajonnut totaaliseti. Hermot on toisinaan ollut koetuksella viimeviikkoina. Välillä on tehnyt mieli heittää kepit ikkunasta ulos ja potkaista jalka seinään!! Ennen tätä joskus aina ajattelin, että kumpa voisin vain istua ja neuloa eikä tarvitsisi tehdä muuta. Vaikeinta on ollut avun pyytäminen. Olen kyllä pärjännyt päivät yksin kotona, mutta kaikki toimen käy niin hitaasti ja se ei käy minun hermoile! ;) Viimeviikkoina on ollut päiviä jolloin jopa inhosin neulomista, mutta nyt ei oikein ollut muuta vaihto-ehtoa kuin istua ja neuloa!
No, nyt olen jo voiton puolella ja viikon päästä voin ottaa jo ensiaskeleita. :)

Eli tätä villapaitaa olen neulonut en niin hyvillä fiiliksillä, mutta kaiken kruunasi se, että se onnistui ja siitä tuli miehelleni sopiva! <3
Suunnittelin tämän villapaidan itse ja idea lähti siitä, kun minulla on noita Lettlopin jämiä niin ajattelin käyttää jämiä pois ja neuloa niistä paidan miehelleni.


Nämä karvaystäväni ovat tuoneet erityisen paljon iloa päiviini vaikka toisinaan he halusivat olla ihan liikaa mukana käsitöissäni. <3

Joskus oli tuskan hiki päällä kun peitto, villapaita, ja kissa olivat kaikki sylissä, mutta en minä häntä voinut häätää pois! <3

Tämän piti alun perin olla nurja puoli, mutta se alkoi näyttämään sen verran hienolta, että päätin tehdä siitä oikean puolen.

 Kappaleet alkavat olla melkein valmiina.

Etu ja takakappaleiden jälkeen minulta loppui yksi väri, joten jouduin ottamaan hihoihin uuden värin, mutta kaikki sopii kyllä hyvin yhteen.


Pääteltävää oli paljon, mutta eipä minulla ollut muuta kuin aikaa :D
Lankoja oli noin 200 kpl.
En halunnut kuljettaa lankoja työn mukana, koska muuten saumassa olisi kulkenut aikamoinen nippu lankoja. 
Päättelin osan langoista jo ennen kuin ompeli kappaleita yhteen.

Homma on edelleen hanskassa! ;)

Tässä on nyt puolet päätelty ja sen jälkeen olen ommellut kappaleet yhteen, jonka jälkeen päättelin loput. Päättelin nuo loput toiselle puolelle, jotta samalle puolelle ei tule paksua tiukkaa kohtaa.

Eli tälle puolelle oli hyvä päätellä loput langat.


 Tämä mirri oli tiiviisti viimeistelyssä mukana. <3



Tässä villapaita on nurjalta puolelta ja kaikki langat pääteltynä.








keskiviikko 15. marraskuuta 2017

Villasukat kukkakuviolla

Näin marraskuussa minulla on taas ollut lomaa ja paljon omaa aikaa josta olen nauttinut täysin. Olen saanut harrastaa liikuntaa, ulkoilla, neuloa, leipoa ja olla vain silloin kun se on itelleni sopinut. Parhaita hetkiä päivästä on ne, kun saan aamulla herätä aikaisin, jolloin on vielä pimeää. Sytytän kynttilöitä, keitän kahvia ja puuroa. Saan nauttia aamupalani rauhassa ilman, että on kiire mihinkään. 

Viimelauantaina päätimme pitää mieheni kanssa ullakolla siivouspäivän. Olemme sitä jo aiemminkin tyhentäneet lähinnä tyhjistä pahvilaatikoista. Niitä nimittäin oli siellä todella paljon. Tällä kertaa tyhjensimme sitä niin, että katsoimme tavarat läpi yksitellen. Se jos mikä oli hauskaa, koska sieltä löytyi todella mielenkiintoisia aarteita. Nyt on kiva, kun ei tarvitse lähteä kirppareita kiertelemään, kun voi tutkia omia nurkkia ja tehdä löytöjä. :)
Siivottavaa jäi vielä monelle päivälle, mutta se on mukavaa puuhattavaa yhdessä ja samalla voimme suunnitella miten sen tulevaisuudessa remontoimme.

Minulla on edelleen kaksi villapaitaa kesken! Kesällä aloittamani oranssi värikäs villatakki on nappeja vaille valmis. Ostin siihen jo yhdet napit, mutta tulin siihen tulokseen, että en halua niitä laittaa vaan etsin uudet. Vielä en ole löytänyt mieleisiä, joten etsintä jatkuu kun saan aikaiseksi.
Sen jälkeen aloitin neulomaan isokokoista villapaitaa, joka on odottanut jo muutaman viikon sovitusta. Villapaita on sen verran isokokoinen, että minun piti itse laskea siihen silmukat. Joten jänitettävää riittää, että onko se sopiva. 
Sain uuden idean seuraavaan villapaitaan, jonka haluan neuloa miehelleni, mutta haluan ensin saada nuo kaksi valmiiksi ennen kuin aloita taas uuden.

Se oli syksy 2012 kun suunnittelemani villasukat julkaistiin Novitan syksy 2012 lehdessä. Nyt halusin neuloa tuolla samalla kirjoneuleella hieman erilaiset sukat. Neuloin nämä sukat kummipoikani puolisolle, koska hän pitää väreistä ja on muutenkin valoisa tyyppi. :)
Päätimme, että kirjoneuletta tulee vain varteen ja teräosa olisi yksivärinen. Sukkia kun on tarkoitus pitää kenkien kanssa niin, että varret näkyy. :)
Ja täytyy kyllä sanoa, että villasukista tuli todella kauniit ja saajan näköiset! <3