maanantai 5. kesäkuuta 2017

Islantilainen villapaita

Tämä aamu alkoi villapaidan viimeistelyllä ja siinä ohessa räystäältä räystäälle juoksemisella. Näin sadepäivänä olen taas laittanut jokaisen räystään alle ämpärin ja tyhjentänyt niitä isoon vesisäiliöön, jotta saamme kasteluvettä kasvimaalle.

Olen pitänyt pientä taukoa islantilaisten villapaitojen suhteen ja tehnyt muita käsitöitä välillä. Tosin ikävä on ollut kova näiden tekemiseen. Joten vajaa kaksi viikkoa sitten ratkesin ja tilasin kolmeen villapaitaan langat. :) Toisinaan tuntuu ja etenkin nyt, että iso pyörä heittää päässä näiden suhteen....siis sillai hyvällä tavalla! :D Nyt kun sain taas valmiiksi tämän uusimman villapaidan, niin olen aivan näiden lumoissa. Voisin vain hiplata Lettlopi lankoja, silitellä valmiita villapaitoja ja neuloa, neuloa ja neuloa unohtaen kaiken muun! <3

Tämän villapaidan tarina alkaa siitä, kun noin vuosi sitten tapasin siskon pojan tyttöystävän. Kun tapaan ihmisiä ensimmäisen kerran en näe heitä väreinä. Yllätyin suuresti, kun tapasin tämän ihanan naisen, niin ensimmäisenä mieleeni tuli väri KELTAINEN! Ja tämän ensimmäisen tapaamisen jälkeenkin näen hänet aina keltaisena. :)
Tässä kevällä kun minulla oli syntymäpäivät, niin sain tältä "keltaiselta naiselta" hänen itsepiirtämän kortin. Kortissa on puun vieressä punainen mökki, jonka rappusilla ilmeisesti minä istun ja neulon keltaista kaulahuiva. Lankakerä on taivaalla aurinkona, josta lanka valuu alaspäin. 
Kortti on niin ihana joten ehdotin diiliä! Pyysin, että jos hän maalaisi meille samalla idealla taulun. Minun lisäkseni taulussa pitäisi olla myös mieheni esim. lapion varressa tai jotain muuta pihatyötä tekemässä, koska niin ne hommat täällä menee! Heh! Vastalahjaksi ehdotin villapaitaa ja kaupat tuli heti! Innoissani ja malttamattomana odotin, että mihin väreihin hän päätyy villapaidan suhteen. Toivoin niin kovasti ketaisen ja oranssin sävyjä. Vaikka itse en käytä kovin värikkäitä vaatteita, niin välillä on ihana neuloa niitä. Toiveeni toteutui ja hän halusi juurikin villapaidan jossa on värejä ja vieläpä ketaisen ja oranssin sävyjä muutamalla muulla sävyllä.
Jännityksellä odotan millainen taulusta tulee.

 Tämän islantilaisen villapaidan nimi on Aftur eli uudelleen.



Villapaita valmistui ennätysvauhtia. Normaalisti minulla menee villapaidan neulomisessa noin kolme viikkoa, mutta tässä meni vain viikko! Syy lienee siinä, että jäin koukkuun norjalaiseen nuorten sarjaan nimeltä SKAM. Sitä tuli seurattua kaikki illat ja samalla neuloin. :) Kieltämättä sarja on niin innostava vaikka onkin nuorisolle suunnattu.

Lettlopin väreinä tässä neuleessa on; keltainen 9264, vihreä 1406, harmaa 0054, musta 0005, kullankeltainen 9426, oranssi 1410

Vasemmalla on tämä uusin villapaita ja oikealla on oma neuleeni jonka olen tehnyt itselle aiemmin. Omassa paidassani oli alunperin hieman liian lyhyt helma, joten neuloin jälkikäteen vielä muutaman sentin lisäpituutta jolloin siitä tuli hyvä.

Onhan ne niin kauniita yhdessä ja erikseen!

 Tässä on kortti jonka sain ja tällä idealla saamme taulun!

Pitkän tauon jälkeen oli niin ihanaa saada lankoja villapaitoihin. Tässä pakkasin lähes kaiken tarvitsemani kolmeen villapaitaan.
Seuraavan villapaidan saa mieheni. <3


2 kommenttia:

  1. Eihän tämä ole totta? Ei tämä voi olla totta:))) Mutta on se! Olet ihan uskomattoman ahkera, osaava, hyväsydäminen ja vaikka mitä! Sen verran neulon itse, siis ihan pienesti sinuun verrattuna, että tiedän sinun olevan taitava ja ahkera. Neulomisharrastus vie mennessään, siinä missä jokin muukin harrastus ja näinhän sen pitää ollakin. Ken sitä harrastaa, tietää mitä tarkoitan, eräänlaista mielen joogaa. Sitä vain mietin ensimmäisenä ääneen täällä kotona, että missä päin Suomea noita tunteja on enemmän päivässä, kuin minulla täällä Keski-Suomessa:) Siinä sivussa hoitelet puutarhan ja kodin, retkeilet ja remontoit!
    Uuden villapaidan saaja on varmasti iloinen ja onnellinen vaihtokaupasta, kiva ajatus tuo vaihto.
    Kiva kun kerrot blogissa ajatuksiasi ja tuolta instagramistahan minä tämänkin paitajutun juuri bongasin.
    Mukavia kesäisiä neulomishetkiä elämääsi kaiken muun kivan tekemisen lisäksi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos kauniista sanoista. No sen myönnän, että neulominen on hallussa ja todellakin vienyt minut mukanaan heti kun puikot sain lapsena käteenni. :)
      Nyt ovat pidemmät retkeilyt jääneet ainakin toistaiseksi kun tänne maalle pääsimme asumaan. Ei ole niin pakottavaa tarvetta lähteä luonnon rauhaan kun se näkymä avautuu jo sillä, että avaa ulko-oven ja menee ulos kotipihalle. <3
      Ja mitä ahkeruuteen tulee, niin kiitos siitä työlleni joka mahdollistaa pidemmät vapaat jolloin on aikaa omille harrastuksille.
      Mukavaa kesää myös sinne täältä eteläisestä suomesta! ;)

      Poista